Me tekijät toivomme, että blogimme uutiset ovat kertoneet kohdallisesti ja elävästi journalismikritiikin seminaarista. Otamme mieluusti vastaan mielipiteitä tästä kokeilusta. Ole hyvä ja käytä blogin kommentointimahdollisuutta tai lähetä sähköpostia allekirjoittaneelle!

Tämä uutisblogi lopettaa nyt toimintansa, ja ryhmämme jatkaa toimitustyön harjoittelua muilla välineillä.

Journalismikritiikin seminaari on jälleen ensi syksynä. Tervetuloa!

Uutisblogitoimituksen puolesta

Ari Heinonen

ari.a.heinonen (at) uta.fi

Tämänvuotisen journalismikritiikin seminaarin päätyttyä sen puheenjohtaja Heikki Luostarinen arvioi, että päivän ohjelman oli tasaisen toimiva. Hänen mielestään alustukset antoivat monipuolisen kuvan journalismin lähteistä.

- Kaikki olivat nähneet vaivaa esitystensä eteen. Erityisesti Bodom-uutisointia tutkinut opiskelijaryhmä oli tehnyt hyvää työtä, Luostarinen kiitteli.

Lähteet valittiin Luostarisen mukaan tämänvuotiseksi aiheeksi siksi, että erilaisia lähdekäytäntöjä nostettaisiin esiin. Tämä toteutuikin seminaarissa hyvin. Luostarisen mukaan päivän runsas osanotto kertoo siitä, että aihe kiinnostaa ihmisiä. 

Seminaarin käytännön järjestelyistä vastannut Satu Seppä piti ohjelman rakennetta toimivana. Päivä oli hänen mukaansa tiiviimpi kuin aikaisempina vuosina, sillä alustukset olivat lyhyempiä ja niiden määrää oli lisätty. Erityisen tyytyväinen Seppä oli siihen, että keskusteluille jäi aiempia vuosia enemmän aikaa. Myös aikatauluissa pysyttiin hyvin.

Annukka Kantola

Aamulehden toimittaja Rauno Hietanen osallistui ensi kertaa journalismikritiikin seminaariin. Hän ehti mukaan vasta seminaarin toiselle puoliskolle.

– Oli mielenkiintoista kuulla lähteiden omia mielipiteitä.

Hietanen pani merkille myös tutkija Kaarina Nikusen ja toimittaja Anu Silfverbergin vetämän keskustelun tutkijan ja toimittajan suhteesta. Toimitustyön tultua yhä enemmän tutuksi tutkimustyön näkemys ja asenne journalismia kohtaan kiehtoi Hietasta.

– Toimittajana minua itseäni kiinnosti eniten tutkijan näkökulma uutisissa.

Hietanen oli varsin tyytyväinen iltapäivän tarjontaan, ja harmitteli ettei päässyt seuraamaan aamun keskusteluja. Toimittaja kuitenkin löysi hyödyllisiä näkökulmia omaan työhönsä käydyistä keskusteluista.

– Vastasi odotuksia, en ole lainkaan pettynyt.

Jonne Renvall

Tiedotusopin neljännen vuoden opiskelija Heidi Pesosen mielestä Lähteen äärellä –seminaarin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä.

- Näistä saa aina uusia ideoita omaan kirjoittamiseen. Olen itse menossa keväällä yhteen seminaariin ja ajattelin, että voisin tehdä sinne jotain juuri lähteistä, Pesonen kertoi. Hän vieraili nyt toista kertaa vuotuisessa Journalismin tutkimusyksikön seminaarissa.

Pesonen piti seminaarin puhujia kiinnostavina ja teemoja hyvin valittuina. Hän piti hyvänä myös yleisön aktiivista osallistumista keskusteluun. Itse lähteet jäivät kuitenkin Pesosen mukaan hieman pimentoon.

- Aika laajoilla kaarilla käytiin asioita läpi. Mielenkiintoisimpia aiheita olivat Bodom sekä loppukeskustelu. Siinä tosin ei tullut mitään voimakasta väittelyä, jossa olisi voinut sanoa toisen pärjänneen paremmin, Pesonen sanoi viitaten Satu Hassin ja Timo Anttilan keskusteluun politiikan lähdekäytännöistä.

Timo Anttilalle Pesoselta irtosi kuitenkin pienen mietinnän jälkeen huomautettavaa.

- Ymmärrän toki, että kiire asettaa rajat toimituksen työlle, mutta sillä ei silti saisi selittää ylimalkaista suhtautumista asioihin, Pesonen totesi.

Joonas Partanen

Yleisökeskustelussa nousi esiin erilaisia ja ristiriitaisiakin näkökantoja, kun Anttila ja Hassi vastailivat yleisön esittämiin kysymyksiin politiikan journalismin lähdekäytännöistä.

Anttila korosti vastauksissaan sitä, että kiire ja tehokkuus vaikuttavat toimittajien lähdekritiikkiin ja erilaisiin valintoihin. Yleisöstä kysyttiin, yrittävätkö toimittajat usein ujuttaa juttuihinsa omia henkilökohtaisia mielipiteitään. Anttila vastasi, että juttu on aina valintojen tulos, jokainen juttu on tehty tietystä näkökulmasta. Hassilla puolestaan oli kokemusta siitä, miten lehtijutuissa on monesti kumottu hänen kertomiaan asioita antamalla ymmärtää, että ”ei se kyllä noin ole”.

Yleisön joukosta esitettiin myös kysymys siitä, suhteutetaanko poliitikkojen sanottavan merkitys heidän puolueensa kokoon. Hassin mielestä epäilyksessä voi olla perää. Hänestä tuntui, että suurempien puolueiden edustajiin kohdistetaan vähemmän lähdekritiikkiä kuin pienempien puolueiden poliitikkoihin. Tämän voi Hassin mukaan huomata myös lehdissä julkaistuista kuvista.

– En usko, että ison puolueen poliitikosta olisi lehdessä julkaistu kuvaa, jossa hän konttaa lattialla etsien sähkökytkintä. Toisin kuin minusta itsestäni, sanoi Hassi naurahtaen.

Emmi Marttinen

Anniina Mustalahti