Tämä uutisblogi lopettaa nyt toimintansa, ja ryhmämme jatkaa toimitustyön harjoittelua muilla välineillä.

Journalismikritiikin seminaari on jälleen ensi syksynä. Tervetuloa!

Uutisblogitoimituksen puolesta

Ari Heinonen

ari.a.heinonen (at) uta.fi

- Kaikki olivat nähneet vaivaa esitystensä eteen. Erityisesti Bodom-uutisointia tutkinut opiskelijaryhmä oli tehnyt hyvää työtä, Luostarinen kiitteli.

Lähteet valittiin Luostarisen mukaan tämänvuotiseksi aiheeksi siksi, että erilaisia lähdekäytäntöjä nostettaisiin esiin. Tämä toteutuikin seminaarissa hyvin. Luostarisen mukaan päivän runsas osanotto kertoo siitä, että aihe kiinnostaa ihmisiä. 

Seminaarin käytännön järjestelyistä vastannut Satu Seppä piti ohjelman rakennetta toimivana. Päivä oli hänen mukaansa tiiviimpi kuin aikaisempina vuosina, sillä alustukset olivat lyhyempiä ja niiden määrää oli lisätty. Erityisen tyytyväinen Seppä oli siihen, että keskusteluille jäi aiempia vuosia enemmän aikaa. Myös aikatauluissa pysyttiin hyvin.

Annukka Kantola

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

– Oli mielenkiintoista kuulla lähteiden omia mielipiteitä.

Hietanen pani merkille myös tutkija Kaarina Nikusen ja toimittaja Anu Silfverbergin vetämän keskustelun tutkijan ja toimittajan suhteesta. Toimitustyön tultua yhä enemmän tutuksi tutkimustyön näkemys ja asenne journalismia kohtaan kiehtoi Hietasta.

– Toimittajana minua itseäni kiinnosti eniten tutkijan näkökulma uutisissa.

Hietanen oli varsin tyytyväinen iltapäivän tarjontaan, ja harmitteli ettei päässyt seuraamaan aamun keskusteluja. Toimittaja kuitenkin löysi hyödyllisiä näkökulmia omaan työhönsä käydyistä keskusteluista.

– Vastasi odotuksia, en ole lainkaan pettynyt.

Jonne Renvall

- Näistä saa aina uusia ideoita omaan kirjoittamiseen. Olen itse menossa keväällä yhteen seminaariin ja ajattelin, että voisin tehdä sinne jotain juuri lähteistä, Pesonen kertoi. Hän vieraili nyt toista kertaa vuotuisessa Journalismin tutkimusyksikön seminaarissa.

Pesonen piti seminaarin puhujia kiinnostavina ja teemoja hyvin valittuina. Hän piti hyvänä myös yleisön aktiivista osallistumista keskusteluun. Itse lähteet jäivät kuitenkin Pesosen mukaan hieman pimentoon.

- Aika laajoilla kaarilla käytiin asioita läpi. Mielenkiintoisimpia aiheita olivat Bodom sekä loppukeskustelu. Siinä tosin ei tullut mitään voimakasta väittelyä, jossa olisi voinut sanoa toisen pärjänneen paremmin, Pesonen sanoi viitaten Satu Hassin ja Timo Anttilan keskusteluun politiikan lähdekäytännöistä.

Timo Anttilalle Pesoselta irtosi kuitenkin pienen mietinnän jälkeen huomautettavaa.

- Ymmärrän toki, että kiire asettaa rajat toimituksen työlle, mutta sillä ei silti saisi selittää ylimalkaista suhtautumista asioihin, Pesonen totesi.

Joonas Partanen

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Anttila korosti vastauksissaan sitä, että kiire ja tehokkuus vaikuttavat toimittajien lähdekritiikkiin ja erilaisiin valintoihin. Yleisöstä kysyttiin, yrittävätkö toimittajat usein ujuttaa juttuihinsa omia henkilökohtaisia mielipiteitään. Anttila vastasi, että juttu on aina valintojen tulos, jokainen juttu on tehty tietystä näkökulmasta. Hassilla puolestaan oli kokemusta siitä, miten lehtijutuissa on monesti kumottu hänen kertomiaan asioita antamalla ymmärtää, että ”ei se kyllä noin ole”.

Yleisön joukosta esitettiin myös kysymys siitä, suhteutetaanko poliitikkojen sanottavan merkitys heidän puolueensa kokoon. Hassin mielestä epäilyksessä voi olla perää. Hänestä tuntui, että suurempien puolueiden edustajiin kohdistetaan vähemmän lähdekritiikkiä kuin pienempien puolueiden poliitikkoihin. Tämän voi Hassin mukaan huomata myös lehdissä julkaistuista kuvista.

– En usko, että ison puolueen poliitikosta olisi lehdessä julkaistu kuvaa, jossa hän konttaa lattialla etsien sähkökytkintä. Toisin kuin minusta itsestäni, sanoi Hassi naurahtaen.

Emmi Marttinen

Anniina Mustalahti

Anttila puolusti politiikan journalismin henkilöimistä sillä, että muukin uutisointi on hyvin henkilökeskeistä. Hassikin myönsi, että uutisoinnin henkilöiminen on usein väistämätöntä.

Hassin mukaan jotkin poliitikkojen eleet uutisoidaan todellisina, vaikka ne on tehty vain julkisuutta varten. Anttilan mielestä tällaiset julkisuustemput voivat joskus todella olla uutisen arvoisia. Lisäksi journalistit ovat Anttilan mukaan kriittisiä näiden temppujen uutisoinnissa, sillä teko käännetään usein poliitikkoa vastaan.

Anttila korosti sitä, että negatiiviset uutiset ovat yleensä suurempia uutisia kuin positiiviset. Poliitikonkin on opittava hyväksymään tämä seikka. Anttilan mukaan on myös muistettava, että toiset ihmiset ovat taitavampia markkinoimaan itseään kuin toiset. Tämän ansiosta nämä ihmiset myös pääsevät helpommin julkisuuteen.

Tuija-Leena Luoma

Keskustelu vaihtoehtoisista energiamuodoista vääristettiin Hassin mielestä joukkoviestimissä vihreiden valtapyrkimykseksi. Media ei Hassin mukaan kiinnostunut ydinvoimalan rakentamista vastustavien esittämistä tiedoista, jotka olisivat todistaneet ydinvoiman muita energialähteitä saastuttavammaksi vaihtoehdoksi.

Hassi kertoi joukkotiedotusvälineiden myös esittäneen valheellisesti, etteivät vihreät tarjonneet ydinvoimalle todellisia vaihtoehtoja. Sen sijaan media antoi kuvan, että ratkaisu tapahtuisi uuden ydinvoimalan ja Venäjältä tuodun maakaasun välillä.

Hassin mukaan media ei lainkaan kyseenalaistanut tai tarkistanut sille annettuja tiedotteita laskelmista, jotka Hassin mielestä virheellisesti esittävät ydinvoiman uusiutuvia energialähteitä edullisempana.

Sarianne Keltto; Kuva Hannu Kivimäki

- Hyväveli-järjestelmä on purkaantunut tai ainakin purkaantumassa. Kulissien takainen kaupankäynti on vähentynyt, ja poliitikolle tärkeämpää on luotettava toimittaja, joka kunnioittaa pelisääntöjä, Anttila jatkoi.

Lähdekäytännöt ovat muuttuneet paljon. Internet ja matkapuhelimet ovat kasvattaneet poliitikkojen ja toimittajien välistä hajurakoa, Anttila sanoi. Ihmisiä ei enää tarvitse tuntea saadakseen heistä tietoja. Hän sanoi myös, että kulissien takainen kaupankäynti on vähentynyt.

Anttilan mukaan nimettömien lähteiden käyttö uutisissa yleistyy jatkuvasti. Jutun kohteen tai vuotajan on voitava luottaa toimittajaan.

Hannele Salmi; Kuva: Hannu Kivimäki

Seminaarin aihe, lähde journalismissa, on Reunasen mukaan aina ajankohtainen perusaihe, jonka käsittelyä ei voi ohittaa. Aihetta palloteltiin pitkään, mutta lähde oli hyvä kokoava teema.

Reunanen kiitti järjestelyistä paljolti koulutussuunnittelija Satu Seppää, joka laajalla kokemuksellaan löysi mm. Espoon Etelä-Tapiolan lukion rehtorin Harri Rinta-ahon yhdeksi seminaarin alustajaksi. Sepän ajatuksena on ollut ottaa alustajia toimittajien ammattikunnan ja tiedotusopin ulkopuolelta tuomaan virkistävää ulkopuolista näkökulmaa, kertoi Reunanen.

Ilja Jalkanen

Mitään ihmeellisen uutta seminaari ei ole Rajalan mukaan kuitenkaan tarjonnut. Opintojen tässä vaiheessa seminaarin teemat ovat tulleet hyvin tutuiksi

– Juuri nyt ei herännyt mitään uutta. Tämä enemmänkin tuki omaa olemassa olevaa pohdintaa.

Rajala vertasi tämän päivän seminaaria aikaisempiin kokemuksiinsa.

- Viimeksi olin samassa seminaarissa neljä vuotta sitten. Silloin jäi mälsä vaikutelma. Tämän vuoden seminaari on ollut monipuolisempi ja kiinnostavampi.

Touko Hujanen